kiusaaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- fyysistä tai henkistä väkivaltaa toiseen kohdistava
- koulukiusaaja
- (uskonnollinen) sielunvihollinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkiu̯sɑːjɑ/
- tavutus: kiu‧saa‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiusaaja | kiusaajat |
genetiivi | kiusaajan | kiusaajien (kiusaajain) |
partitiivi | kiusaajaa | kiusaajia |
akkusatiivi | kiusaaja; kiusaajan |
kiusaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiusaajassa | kiusaajissa |
elatiivi | kiusaajasta | kiusaajista |
illatiivi | kiusaajaan | kiusaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiusaajalla | kiusaajilla |
ablatiivi | kiusaajalta | kiusaajilta |
allatiivi | kiusaajalle | kiusaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiusaajana | kiusaajina |
translatiivi | kiusaajaksi | kiusaajiksi |
abessiivi | kiusaajatta | kiusaajitta |
instruktiivi | – | kiusaajin |
komitatiivi | – | kiusaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiusaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. fyysistä tai henkistä väkivaltaa toiseen kohdistava
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakoulukiusaaja, työpaikkakiusaaja
Aiheesta muualla
muokkaa- kiusaaja Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10