Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

klaani (5)

  1. tietystä yhteisestä esivanhemmasta periytyvä sosiaalinen yhteisö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈklɑːni/
  • tavutus: klaa‧ni

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi klaani klaanit
genetiivi klaanin klaanien
(klaanein)
partitiivi klaania klaaneja
akkusatiivi klaani;
klaanin
klaanit
sisäpaikallissijat
inessiivi klaanissa klaaneissa
elatiivi klaanista klaaneista
illatiivi klaaniin klaaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi klaanilla klaaneilla
ablatiivi klaanilta klaaneilta
allatiivi klaanille klaaneille
muut sijamuodot
essiivi klaanina klaaneina
translatiivi klaaniksi klaaneiksi
abessiivi klaanitta klaaneitta
instruktiivi klaanein
komitatiivi klaaneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo klaani-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • klaani Kielitoimiston sanakirjassa
  • klaani Tieteen termipankissa