SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kohmelo (2)[1]

  1. kylmyydestä johtuva kankeus
  2. krapula; alkoholinkäytöstä johtuva epämukava jälkitila

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkohmelo/
  • tavutus: koh‧me‧lo

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kohmelo kohmelot
genetiivi kohmelon kohmelojen
kohmeloiden
kohmeloitten
partitiivi kohmeloa kohmeloita
kohmeloja
akkusatiivi kohmelo;
kohmelon
kohmelot
sisäpaikallissijat
inessiivi kohmelossa kohmeloissa
elatiivi kohmelosta kohmeloista
illatiivi kohmeloon kohmeloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kohmelolla kohmeloilla
ablatiivi kohmelolta kohmeloilta
allatiivi kohmelolle kohmeloille
muut sijamuodot
essiivi kohmelona kohmeloina
translatiivi kohmeloksi kohmeloiksi
abessiivi kohmelotta kohmeloitta
instruktiivi kohmeloin
komitatiivi kohmeloine-
+ omistusliite

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kohmelo Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2