kohu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakohu (1)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkohu/
- tavutus: ko‧hu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kohu | kohut |
genetiivi | kohun | kohujen |
partitiivi | kohua | kohuja |
akkusatiivi | kohu; kohun |
kohut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kohussa | kohuissa |
elatiivi | kohusta | kohuista |
illatiivi | kohuun | kohuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kohulla | kohuilla |
ablatiivi | kohulta | kohuilta |
allatiivi | kohulle | kohuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kohuna | kohuina |
translatiivi | kohuksi | kohuiksi |
abessiivi | kohutta | kohuitta |
instruktiivi | – | kohuin |
komitatiivi | – | kohuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kohu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: kohuta