kokkaus

Suomi

Substantiivi

kokkaus (39)

(puhekieltä) ruoanlaitto, kokkaaminen
Jarnon mielestä kokkaus on kivaa.
(puhekieltä) sen lopputulos, valmistettu ruoka
Jarnon kokkaukset kävivät kaupaksi.

Ääntäminen

IPA: /ˈkokːɑus/ tai /ˈkokːɑu̯s/
tavutus: kok‧ka‧us / kok‧kaus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kokkaus	kokkaukset
genetiivi	kokkauksen	kokkausten kokkauksien
partitiivi	kokkausta	kokkauksia
akkusatiivi	kokkaus; kokkauksen	kokkaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kokkauksessa	kokkauksissa
elatiivi	kokkauksesta	kokkauksista
illatiivi	kokkaukseen	kokkauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kokkauksella	kokkauksilla
ablatiivi	kokkaukselta	kokkauksilta
allatiivi	kokkaukselle	kokkauksille
muut sijamuodot
essiivi	kokkauksena	kokkauksina
translatiivi	kokkaukseksi	kokkauksiksi
abessiivi	kokkauksetta	kokkauksitta
instruktiivi	–	kokkauksin
komitatiivi	–	kokkauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kokkaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kokkaus-

Etymologia

kokata- + -us

Käännökset

1. arkikielinen sana ruoanlaitolle

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

2. arkikielinen sana laitetulle ruoalle

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

kokata

Aiheesta muualla

kokkaus Kielitoimiston sanakirjassa