kolotus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kolotus (39)
- kolottaminen
- Eilen illalla alkoi tuollainen ikävä kolotuksen tunne nilkassa.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkolot̪us/
- tavutus: ko‧lo‧tus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kolotus | kolotukset |
| genetiivi | kolotuksen | kolotusten kolotuksien |
| partitiivi | kolotusta | kolotuksia |
| akkusatiivi | kolotus; kolotuksen |
kolotukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kolotuksessa | kolotuksissa |
| elatiivi | kolotuksesta | kolotuksista |
| illatiivi | kolotukseen | kolotuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kolotuksella | kolotuksilla |
| ablatiivi | kolotukselta | kolotuksilta |
| allatiivi | kolotukselle | kolotuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kolotuksena | kolotuksina |
| translatiivi | kolotukseksi | kolotuksiksi |
| abessiivi | kolotuksetta | kolotuksitta |
| instruktiivi | – | kolotuksin |
| komitatiivi | – | kolotuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kolotukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kolotus- | |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä kolottaa (kolot- + -us)
Käännökset muokkaa
1. kolottaminen
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kolotus Kielitoimiston sanakirjassa