kolotus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakolotus (39)
- kolottaminen
- Eilen illalla alkoi tuollainen ikävä kolotuksen tunne nilkassa.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkolot̪us/
- tavutus: ko‧lo‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kolotus | kolotukset |
genetiivi | kolotuksen | kolotusten kolotuksien |
partitiivi | kolotusta | kolotuksia |
akkusatiivi | kolotus; kolotuksen |
kolotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kolotuksessa | kolotuksissa |
elatiivi | kolotuksesta | kolotuksista |
illatiivi | kolotukseen | kolotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kolotuksella | kolotuksilla |
ablatiivi | kolotukselta | kolotuksilta |
allatiivi | kolotukselle | kolotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kolotuksena | kolotuksina |
translatiivi | kolotukseksi | kolotuksiksi |
abessiivi | kolotuksetta | kolotuksitta |
instruktiivi | – | kolotuksin |
komitatiivi | – | kolotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kolotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kolotus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kolottaminen
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kolotus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 858 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa