kommellus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakommellus
- kömmähdys, melko harmiton vastoinkäyminen tai edellä mainittujen täyteinen pieni seikkailu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kommellus | kommellukset |
genetiivi | kommelluksen | kommellusten kommelluksien |
partitiivi | kommellusta | kommelluksia |
akkusatiivi | kommellus; kommelluksen |
kommellukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kommelluksessa | kommelluksissa |
elatiivi | kommelluksesta | kommelluksista |
illatiivi | kommellukseen | kommelluksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kommelluksella | kommelluksilla |
ablatiivi | kommellukselta | kommelluksilta |
allatiivi | kommellukselle | kommelluksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kommelluksena | kommelluksina |
translatiivi | kommellukseksi | kommelluksiksi |
abessiivi | kommelluksetta | kommelluksitta |
instruktiivi | – | kommelluksin |
komitatiivi | – | kommelluksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kommellukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kommellus- |