konstailematon

Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

konstailematon (34-C) (komparatiivi konstailemattomampi, superlatiivi konstailemattomin) (taivutus[luo])

yksinkertainen, pelkistetty, suora, reilu

Käännökset muokkaa

1. yksinkertainen, pelkistetty, suora, reilu

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Verbi muokkaa

konstailematon

(taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä konstailla

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	konstailematon	konstailemattomat
genetiivi	konstailemattoman	konstailemattomien (konstailematonten)
partitiivi	konstailematonta	konstailemattomia
akkusatiivi	konstailematon; konstailemattoman	konstailemattomat
sisäpaikallissijat
inessiivi	konstailemattomassa	konstailemattomissa
elatiivi	konstailemattomasta	konstailemattomista
illatiivi	konstailemattomaan	konstailemattomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	konstailemattomalla	konstailemattomilla
ablatiivi	konstailemattomalta	konstailemattomilta
allatiivi	konstailemattomalle	konstailemattomille
muut sijamuodot
essiivi	konstailemattomana (konstailematonna)	konstailemattomina
translatiivi	konstailemattomaksi	konstailemattomiksi
abessiivi	konstailemattomatta	konstailemattomitta
instruktiivi	–	konstailemattomin
komitatiivi	–	konstailemattomine
vartalot
vokaalivartalo	{{{vart.vok}}}
heikko vartalo	{{{vart.heik}}}
vahva vartalo	{{{vart.vah}}}
konsonantti- vartalo	{{{vart.kons}}}