Adjektiivi

muokkaa

konstailematon (34-C) (komparatiivi konstailemattomampi, superlatiivi konstailemattomin) (taivutus[luo])

  1. yksinkertainen, pelkistetty, suora, reilu

Käännökset

muokkaa

konstailematon

  1. (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä konstailla

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi konstailematon konstailemattomat
genetiivi konstailemattoman konstailemattomien
(konstailematonten)
partitiivi konstailematonta konstailemattomia
akkusatiivi konstailematon;
konstailemattoman
konstailemattomat
sisäpaikallissijat
inessiivi konstailemattomassa konstailemattomissa
elatiivi konstailemattomasta konstailemattomista
illatiivi konstailemattomaan konstailemattomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi konstailemattomalla konstailemattomilla
ablatiivi konstailemattomalta konstailemattomilta
allatiivi konstailemattomalle konstailemattomille
muut sijamuodot
essiivi konstailemattomana
(konstailematonna)
konstailemattomina
translatiivi konstailemattomaksi konstailemattomiksi
abessiivi konstailemattomatta konstailemattomitta
instruktiivi konstailemattomin
komitatiivi konstailemattomine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}