konstailija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
konstailija (12)
- henkilö, joka konstailee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkonst̪ɑi̯ˌlijɑ/
- tavutus: kons‧tai‧li‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | konstailija | konstailijat |
| genetiivi | konstailijan | konstailijoiden konstailijoitten (konstailijain) |
| partitiivi | konstailijaa | konstailijoita |
| akkusatiivi | konstailija; konstailijan |
konstailijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | konstailijassa | konstailijoissa |
| elatiivi | konstailijasta | konstailijoista |
| illatiivi | konstailijaan | konstailijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | konstailijalla | konstailijoilla |
| ablatiivi | konstailijalta | konstailijoilta |
| allatiivi | konstailijalle | konstailijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | konstailijana | konstailijoina |
| translatiivi | konstailijaksi | konstailijoiksi |
| abessiivi | konstailijatta | konstailijoitta |
| instruktiivi | – | konstailijoin |
| komitatiivi | – | konstailijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | konstailija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka konstailee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- konstailija Kielitoimiston sanakirjassa