Katso myös: kőris

Substantiivi

muokkaa

koris (39)[1]

  1. (puhekieltä) koripallo
    pelata korista koulun pihalla

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkoris/
  • tavutus: ko‧ris

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koris korikset
genetiivi koriksen koristen
koriksien
partitiivi korista koriksia
akkusatiivi koris;
koriksen
korikset
sisäpaikallissijat
inessiivi koriksessa koriksissa
elatiivi koriksesta koriksista
illatiivi korikseen koriksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi koriksella koriksilla
ablatiivi korikselta koriksilta
allatiivi korikselle koriksille
muut sijamuodot
essiivi koriksena koriksina
translatiivi korikseksi koriksiksi
abessiivi koriksetta koriksitta
instruktiivi koriksin
komitatiivi koriksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo korikse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
koris-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • koris Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39