Wikipedia
Katso artikkeli Korporaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

korporaatio (3)

  1. (oikeustiede) yhdistys, joka on lailla tai asetuksella järjestetty erityistä tarkoitusta varten: esimerkiksi ylioppilaskunnat ja työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt
  2. balttilaiset tai saksalaiset ylioppilasjärjestöt; osakunta
    Ylioppilaiden muodostamat korporaatiot juontavat juurensa keskiajan Euroopasta.
    Korporaatiot osallistuivat aktiivisesti Vanhan ylioppilastalon rakentamiseksi tarvittavien varojen keräämiseen 1850- ja 1860-luvuilla.
  3. suuryritys

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkorpoˌrɑːt̪io/
  • tavutus: kor‧po‧raa‧ti‧o

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi korporaatio korporaatiot
genetiivi korporaation korporaatioiden
korporaatioitten
partitiivi korporaatiota korporaatioita
akkusatiivi korporaatio;
korporaation
korporaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi korporaatiossa korporaatioissa
elatiivi korporaatiosta korporaatioista
illatiivi korporaatioon korporaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi korporaatiolla korporaatioilla
ablatiivi korporaatiolta korporaatioilta
allatiivi korporaatiolle korporaatioille
muut sijamuodot
essiivi korporaationa korporaatioina
translatiivi korporaatioksi korporaatioiksi
abessiivi korporaatiotta korporaatioitta
instruktiivi korporaatioin
komitatiivi korporaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo korporaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa