kosiskelu

Suomi

Substantiivi

kosiskelu (2)

kosiskeleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkosisˌkelu/
tavutus: ko‧sis‧ke‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kosiskelu	kosiskelut
genetiivi	kosiskelun	kosiskelujen kosiskeluiden kosiskeluitten
partitiivi	kosiskelua	kosiskeluita kosiskeluja
akkusatiivi	kosiskelu; kosiskelun	kosiskelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	kosiskelussa	kosiskeluissa
elatiivi	kosiskelusta	kosiskeluista
illatiivi	kosiskeluun	kosiskeluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kosiskelulla	kosiskeluilla
ablatiivi	kosiskelulta	kosiskeluilta
allatiivi	kosiskelulle	kosiskeluille
muut sijamuodot
essiivi	kosiskeluna	kosiskeluina
translatiivi	kosiskeluksi	kosiskeluiksi
abessiivi	kosiskelutta	kosiskeluitta
instruktiivi	–	kosiskeluin
komitatiivi	–	kosiskeluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kosiskelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kosiskella (vokaalivartalo kosiskel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. kosiskeleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kosiskelu Kielitoimiston sanakirjassa