kotletti
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- ohut, leivitetty pihvi vasikanlihasta
- leivitetty jauhelihapihvi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkot̪let̪ːi/, ['ko̞t̪l̪e̞t̪ːi]
- tavutus: kot‧let‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kotletti | kotletit |
| genetiivi | kotletin | kotlettien (kotlettein) |
| partitiivi | kotlettia | kotletteja |
| akkusatiivi | kotletti; kotletin |
kotletit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kotletissa | kotleteissa |
| elatiivi | kotletista | kotleteista |
| illatiivi | kotlettiin | kotletteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kotletilla | kotleteilla |
| ablatiivi | kotletilta | kotleteilta |
| allatiivi | kotletille | kotleteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kotlettina | kotletteina |
| translatiivi | kotletiksi | kotleteiksi |
| abessiivi | kotletitta | kotleteitta |
| instruktiivi | – | kotletein |
| komitatiivi | – | kotletteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kotleti- | |
| vahva vartalo | kotletti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla muokkaa
- kotletti Kielitoimiston sanakirjassa