SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kuitu (1-F)

  1. pitkäsyinen luonnon tai keinoaineinen materiaali, mm. tekstiilien raaka-aine
  2. ravintokuitu; aine, joka kulkee ihmisen ruoansulatuksen läpi sulamatta
  3. valokuitu; optinen tiedonsiirtokaapeli

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkui̯t̪u/
  • tavutus: kui‧tu

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuitu kuidut
genetiivi kuidun kuitujen
partitiivi kuitua kuituja
akkusatiivi kuitu;
kuidun
kuidut
sisäpaikallissijat
inessiivi kuidussa kuiduissa
elatiivi kuidusta kuiduista
illatiivi kuituun kuituihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuidulla kuiduilla
ablatiivi kuidulta kuiduilta
allatiivi kuidulle kuiduille
muut sijamuodot
essiivi kuituna kuituina
translatiivi kuiduksi kuiduiksi
abessiivi kuidutta kuiduitta
instruktiivi kuiduin
komitatiivi kuituine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

asbestikuitu, asetaattikuitu, eläinkuitu, hamppukuitu, hiilikuitu, kasvikuitu, keinokuitu, keräyskuitu, kierrätyskuitu, kookoskuitu, kuituaine, kuitukaapeli, kuitukangas, kuitukasvi, kuitukimppu, kuitukynä, kuitulevy, kuituliina, kuituoptiikka, kuitupitoisuus, kuitupuu, kuprokuitu, lasikuitu, lehtikuitu, lumppukuitu, luonnonkuitu, metallikuitu, mikrokuitu, mineraalikuitu, modaalikuitu, monimuotokuitu, muuntokuitu, nailonkuitu, niinikuitu, pellavakuitu, polyamidikuitu, polyesterikuitu, puukuitu, puuvillakuitu, raakakuitu, ravintokuitu, runkokuitu, selluloosakuitu, sidoskuitu, siemenkuitu, silkkikuitu, sisalkuitu, tekokuitu, tekstiilikuitu, triasetaattikuitu, tupasvillakuitu, turvekuitu, uusiokuitu, valokuitu, villakuitu, viskoosikuitu, yksimuotokuitu

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kuitu Kielitoimiston sanakirjassa