kujeilija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakujeilija (12)
- henkilö, joka kujeilee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkujei̯ˌlijɑ/
- tavutus: ku‧jei‧li‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kujeilija | kujeilijat |
genetiivi | kujeilijan | kujeilijoiden kujeilijoitten (kujeilijain) |
partitiivi | kujeilijaa | kujeilijoita |
akkusatiivi | kujeilija; kujeilijan |
kujeilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kujeilijassa | kujeilijoissa |
elatiivi | kujeilijasta | kujeilijoista |
illatiivi | kujeilijaan | kujeilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kujeilijalla | kujeilijoilla |
ablatiivi | kujeilijalta | kujeilijoilta |
allatiivi | kujeilijalle | kujeilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kujeilijana | kujeilijoina |
translatiivi | kujeilijaksi | kujeilijoiksi |
abessiivi | kujeilijatta | kujeilijoitta |
instruktiivi | – | kujeilijoin |
komitatiivi | – | kujeilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kujeilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka kujeilee
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kujeilija Kielitoimiston sanakirjassa