Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuljeskelija (12)

  1. henkilö, joka kuljeskelee

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuljeskelija kuljeskelijat
genetiivi kuljeskelijan kuljeskelijoiden
kuljeskelijoitten
(kuljeskelijain)
partitiivi kuljeskelijaa kuljeskelijoita
akkusatiivi kuljeskelija;
kuljeskelijan
kuljeskelijat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuljeskelijassa kuljeskelijoissa
elatiivi kuljeskelijasta kuljeskelijoista
illatiivi kuljeskelijaan kuljeskelijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuljeskelijalla kuljeskelijoilla
ablatiivi kuljeskelijalta kuljeskelijoilta
allatiivi kuljeskelijalle kuljeskelijoille
muut sijamuodot
essiivi kuljeskelijana kuljeskelijoina
translatiivi kuljeskelijaksi kuljeskelijoiksi
abessiivi kuljeskelijatta kuljeskelijoitta
instruktiivi kuljeskelijoin
komitatiivi kuljeskelijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuljeskelija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa