kulunki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kulu
- Työtapaturmat aiheuttavat yritykselle turhia kulunkeja.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kulunki | kulungit |
genetiivi | kulungin | kulunkien (kulunkein) |
partitiivi | kulunkia | kulunkeja |
akkusatiivi | kulunki; kulungin |
kulungit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kulungissa | kulungeissa |
elatiivi | kulungista | kulungeista |
illatiivi | kulunkiin | kulunkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kulungilla | kulungeilla |
ablatiivi | kulungilta | kulungeilta |
allatiivi | kulungille | kulungeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kulunkina | kulunkeina |
translatiivi | kulungiksi | kulungeiksi |
abessiivi | kulungitta | kulungeitta |
instruktiivi | – | kulungein |
komitatiivi | – | kulunkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kulungi- | |
vahva vartalo | kulunki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- kulunki Kielitoimiston sanakirjassa