kuokka
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- maan kaivamiseen ja möyhentämiseen käytettävä työkalu, jossa terä on suorassa kulmassa varteen nähden
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuo̯kːɑ/
- tavutus: kuok‧ka
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuokka | kuokat |
| genetiivi | kuokan | kuokkien (kuokkain) |
| partitiivi | kuokkaa | kuokkia |
| akkusatiivi | kuokka; kuokan |
kuokat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuokassa | kuokissa |
| elatiivi | kuokasta | kuokista |
| illatiivi | kuokkaan | kuokkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuokalla | kuokilla |
| ablatiivi | kuokalta | kuokilta |
| allatiivi | kuokalle | kuokille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuokkana | kuokkina |
| translatiivi | kuokaksi | kuokiksi |
| abessiivi | kuokatta | kuokitta |
| instruktiivi | – | kuokin |
| komitatiivi | – | kuokkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kuoka- | |
| vahva vartalo | kuokka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Tälle sanalle ei valitettavasti vielä ole lisätty etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.
Käännökset muokkaa
1. maan kaivamiseen ja möyhentämiseen käytettävä työkalu, jossa terä on suorassa kulmassa varteen nähden
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: kuokkia
Yhdyssanat muokkaa
kuokanisku, kuokanterä, kuokanvarsi, kuokkamies, kuokkavieras, kuokkaviljely, perunakuokka, suokuokka, turvekuokka
Aiheesta muualla muokkaa
- kuokka Kielitoimiston sanakirjassa