Wikipedia
Katso artikkeli Kuore Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kuore

Substantiivi

muokkaa

kuore (48)

  1. norssi, rasvaevällinen pienehkö järvissä ja meressä elävä lohikaloja muistuttava parvikala (Osmerus eperlanus)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkuo̯reˣ/
  • tavutus: kuo‧re

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuore kuoreet
genetiivi kuoreen kuoreiden
kuoreitten
partitiivi kuoretta kuoreita
akkusatiivi kuore;
kuoreen
kuoreet
sisäpaikallissijat
inessiivi kuoreessa kuoreissa
elatiivi kuoreesta kuoreista
illatiivi kuoreeseen kuoreisiin
kuoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuoreella kuoreilla
ablatiivi kuoreelta kuoreilta
allatiivi kuoreelle kuoreille
muut sijamuodot
essiivi kuoreena kuoreina
translatiivi kuoreeksi kuoreiksi
abessiivi kuoreetta kuoreitta
instruktiivi kuorein
komitatiivi kuoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuoree-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kuoret-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kuorenuotta, villakuore

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kuore Kielitoimiston sanakirjassa
  • kuore Tieteen termipankissa