Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kuorinta (9-J)

  1. kuoriminen
  2. ihon ulommaisen kuolleen solukerroksen poistaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkuo̯rint̪ɑ/
  • tavutus: kuo‧rin‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuorinta kuorinnat
genetiivi kuorinnan kuorintojen
(kuorintain)
partitiivi kuorintaa kuorintoja
akkusatiivi kuorinta;
kuorinnan
kuorinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi kuorinnassa kuorinnoissa
elatiivi kuorinnasta kuorinnoista
illatiivi kuorintaan kuorintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuorinnalla kuorinnoilla
ablatiivi kuorinnalta kuorinnoilta
allatiivi kuorinnalle kuorinnoille
muut sijamuodot
essiivi kuorintana kuorintoina
translatiivi kuorinnaksi kuorinnoiksi
abessiivi kuorinnatta kuorinnoitta
instruktiivi kuorinnoin
komitatiivi kuorintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuorinna-
vahva vartalo kuorinta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ihonkuorinta, kuorintavoide

Aiheesta muualla muokkaa