kuormitus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuormitus (39)
- tuotantolaitoksen, koneen, liikenneväylän, siirtoverkon, jne. käytön suuruus
- yksilöihin kohdistuva fyysinen tai henkinen rasitus.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkuo̯rmit̪us/
- tavutus: kuor‧mi‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuormitus | kuormitukset |
genetiivi | kuormituksen | kuormitusten kuormituksien |
partitiivi | kuormitusta | kuormituksia |
akkusatiivi | kuormitus; kuormituksen |
kuormitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuormituksessa | kuormituksissa |
elatiivi | kuormituksesta | kuormituksista |
illatiivi | kuormitukseen | kuormituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuormituksella | kuormituksilla |
ablatiivi | kuormitukselta | kuormituksilta |
allatiivi | kuormitukselle | kuormituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuormituksena | kuormituksina |
translatiivi | kuormitukseksi | kuormituksiksi |
abessiivi | kuormituksetta | kuormituksitta |
instruktiivi | – | kuormituksin |
komitatiivi | – | kuormituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kuormitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kuormitus- |
Käännökset
muokkaa1. tuotantolaitoksen, koneen, liikenneväylän, siirtoverkon, jne. käytön suuruus.
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaakselikuormitus, hajakuormitus, huippukuormitus, jätekuormitus, jätevesikuormitus, koekuormitus, kuormitushuippu, kuormituskoe, liikakuormitus, murtokuormitus, ravinnekuormitus, saastekuormitus, ylikuormitus
Aiheesta muualla
muokkaa- kuormitus Kielitoimiston sanakirjassa