kuriseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakuriseminen (38)
- teonnimi verbistä kurista
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuriseminen | kurisemiset |
| genetiivi | kurisemisen | kurisemisten kurisemisien |
| partitiivi | kurisemista | kurisemisia |
| akkusatiivi | kuriseminen; kurisemisen |
kurisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kurisemisessa | kurisemisissa |
| elatiivi | kurisemisesta | kurisemisista |
| illatiivi | kurisemiseen | kurisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kurisemisella | kurisemisilla |
| ablatiivi | kurisemiselta | kurisemisilta |
| allatiivi | kurisemiselle | kurisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kurisemisena (kurisemisna) |
kurisemisina |
| translatiivi | kurisemiseksi | kurisemisiksi |
| abessiivi | kurisemisetta | kurisemisitta |
| instruktiivi | – | kurisemisin |
| komitatiivi | – | kurisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kurisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kurisemis- | |