Wikipedia
Katso artikkeli Kustannus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kustannus (39)

  1. (usein monikossa) hyödykkeen tekemisestä aiheutunut rahameno taikka vaiva
    rakennuskustannukset

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkust̪ɑnːus/
  • tavutus: kus‧tan‧nus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kustannus kustannukset
genetiivi kustannuksen kustannusten
kustannuksien
partitiivi kustannusta kustannuksia
akkusatiivi kustannus;
kustannuksen
kustannukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kustannuksessa kustannuksissa
elatiivi kustannuksesta kustannuksista
illatiivi kustannukseen kustannuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kustannuksella kustannuksilla
ablatiivi kustannukselta kustannuksilta
allatiivi kustannukselle kustannuksille
muut sijamuodot
essiivi kustannuksena kustannuksina
translatiivi kustannukseksi kustannuksiksi
abessiivi kustannuksetta kustannuksitta
instruktiivi kustannuksin
komitatiivi kustannuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kustannukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kustannus-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

elinkustannus, kuljetuskustannus, kustannusarvio, kustannuserä, kustannuslaskenta, kustannusliike, kustannusoikeus, kustannusosakeyhtiö, kustannuspaikka, kustannuspaine, kustannussopimus, kustannustaso, kustannustoimittaja, kustannustuote, lisäkustannus, matkakustannus, pääomakustannus, rajakustannus, tuotantokustannus, työkustannus, työvoimakustannus, vaihtoehtoiskustannus, valmistuskustannus, vuosikustannus

Idiomit muokkaa

omalla kustannuksella (+ persoonapääte)

Aiheesta muualla muokkaa