kuulumiset

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kuulumiset (38) (monikollinen)

  1. se, mitä jollekulle kuuluu eli miten hän voi ja mitä hänen elämässään on tapahtunut viimeaikoina
    vaihtaa kuulumiset

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuulumiset
genetiivi kuulumisten
kuulumisien
partitiivi kuulumisia
akkusatiivi –;
kuulumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kuulumisissa
elatiivi kuulumisista
illatiivi kuulumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuulumisilla
ablatiivi kuulumisilta
allatiivi kuulumisille
muut sijamuodot
essiivi kuulumisina
translatiivi kuulumisiksi
abessiivi kuulumisitta
instruktiivi kuulumisin
komitatiivi kuulumisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuulumise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kuulumis-

KäännöksetMuokkaa

VerbiMuokkaa

kuulumiset

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta kuuluminen
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta kuuluminen