kuutti
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- hylkeen poikanen
- Lumi ja jää ovat elintärkeitä kuuttien selviytymiselle.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuːt̪ːi/, [ˈkuːt̪ːi]
- tavutus: kuut‧ti
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuutti | kuutit |
| genetiivi | kuutin | kuuttien (kuuttein) |
| partitiivi | kuuttia | kuutteja |
| akkusatiivi | kuutti; kuutin |
kuutit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuutissa | kuuteissa |
| elatiivi | kuutista | kuuteista |
| illatiivi | kuuttiin | kuutteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuutilla | kuuteilla |
| ablatiivi | kuutilta | kuuteilta |
| allatiivi | kuutille | kuuteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuuttina | kuutteina |
| translatiivi | kuutiksi | kuuteiksi |
| abessiivi | kuutitta | kuuteitta |
| instruktiivi | – | kuutein |
| komitatiivi | – | kuutteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kuuti- | |
| vahva vartalo | kuutti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- ruotsin sanasta kut
Käännökset muokkaa
1. hylkeenpoikanen
|
Aiheesta muualla muokkaa
- kuutti Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
Etymologia muokkaa
- ruotsin sanasta skot