Substantiivi

muokkaa

jalus (39)

  1. jalusta, jalkarakenne
  2. (purjehdus) köysi jolla kannelta käsin säädellään raakapurjeita

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjɑlus/
  • tavutus: ja‧lus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jalus jalukset
genetiivi jaluksen jalusten
jaluksien
partitiivi jalusta jaluksia
akkusatiivi jalus;
jaluksen
jalukset
sisäpaikallissijat
inessiivi jaluksessa jaluksissa
elatiivi jaluksesta jaluksista
illatiivi jalukseen jaluksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jaluksella jaluksilla
ablatiivi jalukselta jaluksilta
allatiivi jalukselle jaluksille
muut sijamuodot
essiivi jaluksena jaluksina
translatiivi jalukseksi jaluksiksi
abessiivi jaluksetta jaluksitta
instruktiivi jaluksin
komitatiivi jaluksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jalukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jalus-

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

jaluskivi, jalusköysi, jalusliesma, jalusosa, jalussolmu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • jalus Kielitoimiston sanakirjassa

Adverbi

muokkaa

jalus

  1. jaloissa, tiellä

Postpositio

muokkaa

jalus

  1. (gen. +) jaloissa, tiellä
    Ei taha siin teiste jalus olla. – En halua olla täällä toisten jaloissa.

Substantiivi

muokkaa

jalus

  1. jalustin
  2. (anatomia) jalustin, jalustinluu