kuvernööri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kuvernööri (5)
- korkeamman tahon virkaansa nimittämä hallintomies
- keskuspankin kuvernööri
- Yhdysvalloissa osavaltion vaaleilla valittu johtaja
- (historia) Suomessa lääninhallituksen johtaja, maaherra
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkuʋerˌnøːri/
- tavutus: ku‧ver‧nöö‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuvernööri | kuvernöörit |
| genetiivi | kuvernöörin | kuvernöörien (kuvernöörein) |
| partitiivi | kuvernööriä | kuvernöörejä |
| akkusatiivi | kuvernööri; kuvernöörin |
kuvernöörit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuvernöörissä | kuvernööreissä |
| elatiivi | kuvernööristä | kuvernööreistä |
| illatiivi | kuvernööriin | kuvernööreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuvernöörillä | kuvernööreillä |
| ablatiivi | kuvernööriltä | kuvernööreiltä |
| allatiivi | kuvernöörille | kuvernööreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuvernöörinä | kuvernööreinä |
| translatiivi | kuvernööriksi | kuvernööreiksi |
| abessiivi | kuvernöörittä | kuvernööreittä |
| instruktiivi | – | kuvernöörein |
| komitatiivi | – | kuvernööreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuvernööri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- ruotsin sanasta guvernör ← ranskan sanasta gouverneur
Käännökset muokkaa
1. korkeamman tahon virkaansa nimittämä hallintomies
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- kuvernööri Kielitoimiston sanakirjassa