Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kvartti (5-C) (monikko kvartit)

  1. (musiikki) länsimaisessa säveljärjestelmässä neljän sävelaskelen väli, intervalli. Puhdas kvartti on viisi puolisävelaskelta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkʋɑrt̪ːi/
  • tavutus: kvart‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kvartti kvartit
genetiivi kvartin kvarttien
(kvarttein)
partitiivi kvarttia kvartteja
akkusatiivi kvartti;
kvartin
kvartit
sisäpaikallissijat
inessiivi kvartissa kvarteissa
elatiivi kvartista kvarteista
illatiivi kvarttiin kvartteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kvartilla kvarteilla
ablatiivi kvartilta kvarteilta
allatiivi kvartille kvarteille
muut sijamuodot
essiivi kvarttina kvartteina
translatiivi kvartiksi kvarteiksi
abessiivi kvartitta kvarteitta
instruktiivi kvartein
komitatiivi kvartteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kvarti-
vahva vartalo kvartti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

lähtöisin latinan sanasta quartus ’neljäs’

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa
Alakäsitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kvartti Kielitoimiston sanakirjassa