Substantiivi

muokkaa

kybernetiikka (9-A)

  1. tutkimusala, jossa käsitellään koneiden ja elävien olentojen säätö- ja viestintäjärjestelmiä ja ihmisen biologisten säätöjärjestelmien korvaamista mekaanisilla tai elektronisilla järjestelmillä
  2. oppi kirkon ja seurakunnan johtamisesta ja hallinnosta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kybernetiikka kybernetiikat
genetiivi kybernetiikan kybernetiikkojen
(kybernetiikkain)
partitiivi kybernetiikkaa kybernetiikkoja
akkusatiivi kybernetiikka;
kybernetiikan
kybernetiikat
sisäpaikallissijat
inessiivi kybernetiikassa kybernetiikoissa
elatiivi kybernetiikasta kybernetiikoista
illatiivi kybernetiikkaan kybernetiikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kybernetiikalla kybernetiikoilla
ablatiivi kybernetiikalta kybernetiikoilta
allatiivi kybernetiikalle kybernetiikoille
muut sijamuodot
essiivi kybernetiikkana kybernetiikkoina
translatiivi kybernetiikaksi kybernetiikoiksi
abessiivi kybernetiikatta kybernetiikoitta
instruktiivi kybernetiikoin
komitatiivi kybernetiikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kybernetiika-
vahva vartalo kybernetiikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa