kyläläinen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakyläläinen (38)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkylæˌlæi̯nen/
- tavutus: ky‧lä‧läi‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kyläläinen | kyläläiset |
genetiivi | kyläläisen | kyläläisten kyläläisien |
partitiivi | kyläläistä | kyläläisiä |
akkusatiivi | kyläläinen; kyläläisen |
kyläläiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kyläläisessä | kyläläisissä |
elatiivi | kyläläisestä | kyläläisistä |
illatiivi | kyläläiseen | kyläläisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kyläläisellä | kyläläisillä |
ablatiivi | kyläläiseltä | kyläläisiltä |
allatiivi | kyläläiselle | kyläläisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kyläläisenä (kyläläisnä) |
kyläläisinä |
translatiivi | kyläläiseksi | kyläläisiksi |
abessiivi | kyläläisettä | kyläläisittä |
instruktiivi | – | kyläläisin |
komitatiivi | – | kyläläisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kyläläise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kyläläis- |
Etymologia
muokkaajohdettu suomen kielen substantiivista kylä
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka asuu tietyssä kylässä
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kyläläinen Kielitoimiston sanakirjassa