läänitys

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

läänitys (39)

  1. läänittäminen; (läänityslaitoksessa) jollekin luovutettu maa-alue

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi läänitys läänitykset
genetiivi läänityksen läänitysten
läänityksien
partitiivi läänitystä läänityksiä
akkusatiivi läänitys;
läänityksen
läänitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi läänityksessä läänityksissä
elatiivi läänityksestä läänityksistä
illatiivi läänitykseen läänityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi läänityksellä läänityksillä
ablatiivi läänitykseltä läänityksiltä
allatiivi läänitykselle läänityksille
muut sijamuodot
essiivi läänityksenä läänityksinä
translatiivi läänitykseksi läänityksiksi
abessiivi läänityksettä läänityksittä
instruktiivi läänityksin
komitatiivi läänityksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos verbistä läänittää (läänit- + -ys)

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

läänityslaitos, läänitysmies

Aiheesta muuallaMuokkaa