lähettämö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- osasto, josta lähetetään jotakin
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlæhet̪ˌt̪æmø/
- tavutus: lä‧het‧tä‧mö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lähettämö | lähettämöt |
genetiivi | lähettämön | lähettämöjen lähettämöiden lähettämöitten |
partitiivi | lähettämöä | lähettämöitä lähettämöjä |
akkusatiivi | lähettämö; lähettämön |
lähettämöt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lähettämössä | lähettämöissä |
elatiivi | lähettämöstä | lähettämöistä |
illatiivi | lähettämöön | lähettämöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lähettämöllä | lähettämöillä |
ablatiivi | lähettämöltä | lähettämöiltä |
allatiivi | lähettämölle | lähettämöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lähettämönä | lähettämöinä |
translatiivi | lähettämöksi | lähettämöiksi |
abessiivi | lähettämöttä | lähettämöittä |
instruktiivi | – | lähettämöin |
komitatiivi | – | lähettämöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lähettämö- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. osasto
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- lähettämö Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2