lähteminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalähteminen (38)
- teonnimi verbistä lähteä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lähteminen | lähtemiset |
| genetiivi | lähtemisen | lähtemisten lähtemisien |
| partitiivi | lähtemistä | lähtemisiä |
| akkusatiivi | lähteminen; lähtemisen |
lähtemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lähtemisessä | lähtemisissä |
| elatiivi | lähtemisestä | lähtemisistä |
| illatiivi | lähtemiseen | lähtemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lähtemisellä | lähtemisillä |
| ablatiivi | lähtemiseltä | lähtemisiltä |
| allatiivi | lähtemiselle | lähtemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lähtemisenä (lähtemisnä) |
lähtemisinä |
| translatiivi | lähtemiseksi | lähtemisiksi |
| abessiivi | lähtemisettä | lähtemisittä |
| instruktiivi | – | lähtemisin |
| komitatiivi | – | lähtemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lähtemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lähtemis- | |