läntti

Katso myös: lantti

Suomi

Substantiivi

läntti (5-C)

(arkikieltä) tahra, roiske
(arkikieltä) vähäinen alue maata

Ääntäminen

IPA: /ˈlænt̪ːi/, [ˈlæn̪t̪̪ːi]

tavutus: länt‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	läntti	läntit
genetiivi	läntin	länttien (länttein)
partitiivi	länttiä	länttejä
akkusatiivi	läntti; läntin	läntit
sisäpaikallissijat
inessiivi	läntissä	länteissä
elatiivi	läntistä	länteistä
illatiivi	länttiin	läntteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	läntillä	länteillä
ablatiivi	läntiltä	länteiltä
allatiivi	läntille	länteille
muut sijamuodot
essiivi	länttinä	läntteinä
translatiivi	läntiksi	länteiksi
abessiivi	läntittä	länteittä
instruktiivi	–	läntein
komitatiivi	–	läntteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	länti-
vahva vartalo	läntti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. roiske

englanti: dot

Liittyvät sanat

Synonyymit

(puhekieltä) pläntti

Aiheesta muualla

läntti Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=läntti&oldid=4242289”