lööperi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (arkikieltä) perätön puhe
- puhua lööperiä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈløːperi/
- tavutus: löö‧pe‧ri
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lööperi | lööperit |
genetiivi | lööperin | lööperien lööpereiden lööpereitten |
partitiivi | lööperiä | lööpereitä lööperejä |
akkusatiivi | lööperi; lööperin |
lööperit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lööperissä | lööpereissä |
elatiivi | lööperistä | lööpereistä |
illatiivi | lööperiin | lööpereihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lööperillä | lööpereillä |
ablatiivi | lööperiltä | lööpereiltä |
allatiivi | lööperille | lööpereille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lööperinä | lööpereinä |
translatiivi | lööperiksi | lööpereiksi |
abessiivi | lööperittä | lööpereittä |
instruktiivi | – | lööperein |
komitatiivi | – | lööpereine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lööperi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- lööperi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6