laahautuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaahautuminen (38)
- teonnimi verbistä laahautua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laahautuminen | laahautumiset |
| genetiivi | laahautumisen | laahautumisten laahautumisien |
| partitiivi | laahautumista | laahautumisia |
| akkusatiivi | laahautuminen; laahautumisen |
laahautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laahautumisessa | laahautumisissa |
| elatiivi | laahautumisesta | laahautumisista |
| illatiivi | laahautumiseen | laahautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laahautumisella | laahautumisilla |
| ablatiivi | laahautumiselta | laahautumisilta |
| allatiivi | laahautumiselle | laahautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laahautumisena (laahautumisna) |
laahautumisina |
| translatiivi | laahautumiseksi | laahautumisiksi |
| abessiivi | laahautumisetta | laahautumisitta |
| instruktiivi | – | laahautumisin |
| komitatiivi | – | laahautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laahautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laahautumis- | |