Katso artikkeli Laama Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Laama

Substantiivi

muokkaa

laama (9)

  1. Etelä-Amerikassa kuljetusjuhdaksi jalostettu kamelieläinten heimon nisäkäs (Lama glama), jonka polkuanturat ovat heikosti kehittyneet

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑːmɑ/
  • tavutus: laa‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laama laamat
genetiivi laaman laamojen
(laamain)
partitiivi laamaa laamoja
akkusatiivi laama;
laaman
laamat
sisäpaikallissijat
inessiivi laamassa laamoissa
elatiivi laamasta laamoista
illatiivi laamaan laamoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laamalla laamoilla
ablatiivi laamalta laamoilta
allatiivi laamalle laamoille
muut sijamuodot
essiivi laamana laamoina
translatiivi laamaksi laamoiksi
abessiivi laamatta laamoitta
instruktiivi laamoin
komitatiivi laamoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Substantiivi

muokkaa

laama (9)

  1. eräänlainen puuvillanelos

Etymologia

muokkaa

Heinrich Lahmannin sukunimestä[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • laama Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

laama

  1. laama

Viitteet

muokkaa
  1. Kirsti Aapala: Laamapaita Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.3.2023.