Substantiivi

muokkaa

lahtari (6)

  1. teurastaja
    Lahtari tuli lopettamaan kesäsikaa.
  2. (halventava) punaisten käyttämä termi sisällissodan valkoisista

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑht̪ɑri/
  • tavutus: lah‧ta‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lahtari lahtarit
genetiivi lahtarin lahtarien
lahtareiden
lahtareitten
partitiivi lahtaria lahtareita
lahtareja
akkusatiivi lahtari;
lahtarin
lahtarit
sisäpaikallissijat
inessiivi lahtarissa lahtareissa
elatiivi lahtarista lahtareista
illatiivi lahtariin lahtareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lahtarilla lahtareilla
ablatiivi lahtarilta lahtareilta
allatiivi lahtarille lahtareille
muut sijamuodot
essiivi lahtarina lahtareina
translatiivi lahtariksi lahtareiksi
abessiivi lahtaritta lahtareitta
instruktiivi lahtarein
komitatiivi lahtareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lahtari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lahtari Kielitoimiston sanakirjassa