laikutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaikutus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑi̯kut̪us/
- tavutus: lai‧ku‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | laikutus | laikutukset |
genetiivi | laikutuksen | laikutusten laikutuksien |
partitiivi | laikutusta | laikutuksia |
akkusatiivi | laikutus; laikutuksen |
laikutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | laikutuksessa | laikutuksissa |
elatiivi | laikutuksesta | laikutuksista |
illatiivi | laikutukseen | laikutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | laikutuksella | laikutuksilla |
ablatiivi | laikutukselta | laikutuksilta |
allatiivi | laikutukselle | laikutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | laikutuksena | laikutuksina |
translatiivi | laikutukseksi | laikutuksiksi |
abessiivi | laikutuksetta | laikutuksitta |
instruktiivi | – | laikutuksin |
komitatiivi | – | laikutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | laikutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
laikutus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. laikuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaAnagrammit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- laikutus Kielitoimiston sanakirjassa