laikutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaikutus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑi̯kut̪us/
- tavutus: lai‧ku‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laikutus | laikutukset |
| genetiivi | laikutuksen | laikutusten laikutuksien |
| partitiivi | laikutusta | laikutuksia |
| akkusatiivi | laikutus; laikutuksen |
laikutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laikutuksessa | laikutuksissa |
| elatiivi | laikutuksesta | laikutuksista |
| illatiivi | laikutukseen | laikutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laikutuksella | laikutuksilla |
| ablatiivi | laikutukselta | laikutuksilta |
| allatiivi | laikutukselle | laikutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laikutuksena | laikutuksina |
| translatiivi | laikutukseksi | laikutuksiksi |
| abessiivi | laikutuksetta | laikutuksitta |
| instruktiivi | – | laikutuksin |
| komitatiivi | – | laikutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laikutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
laikutus- | |
Etymologia
muokkaajohdos verbistä laikuttaa (laikut- + -us)
Käännökset
muokkaa1. laikuttaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaAnagrammit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- laikutus Kielitoimiston sanakirjassa