Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lamelli (5)[1]

  1. (tekniikka) ohut levy, liuska
  2. puukappaleiden liittämisessä käytettävä "Lamello"-puunappula, joka liimataan ja puristetaan sitä varten jyrsittyihin molemminpuolisiin rakoihin
    lamelliliitos
  3. sienen heltta
    Sienen heltat muodostavat lamellikon.
  4. (arkkitehtuuri) porrashuoneesta tai yhdyskäytävästä lähtevä rakennuksen siipi tai muu samanlaisena toistuva rakennusyksikkö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑmelːi/
  • tavutus: la‧mel‧li

Etymologia muokkaa

  • latinan 'lāmella' ‎(“pieni, ohut metallilevy”).

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lamelli lamellit
genetiivi lamellin lamellien
(lamellein)
partitiivi lamellia lamelleja
akkusatiivi lamelli;
lamellin
lamellit
sisäpaikallissijat
inessiivi lamellissa lamelleissa
elatiivi lamellista lamelleista
illatiivi lamelliin lamelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lamellilla lamelleilla
ablatiivi lamellilta lamelleilta
allatiivi lamellille lamelleille
muut sijamuodot
essiivi lamellina lamelleina
translatiivi lamelliksi lamelleiksi
abessiivi lamellitta lamelleitta
instruktiivi lamellein
komitatiivi lamelleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lamelli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

lamellikuljetin, lamellitalo, lamelliverho

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5