heltta
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- kanalinnuilla päälaella ja alaleuoissa roikkuva höyhenetön ihopoimu
- helttasienten itiöiden kehittymispesäke
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈhelt̪ːɑ/
- tavutus: helt‧ta
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | heltta | heltat |
genetiivi | heltan | helttojen (helttain) |
partitiivi | helttaa | helttoja |
akkusatiivi | heltta; heltan |
heltat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | heltassa | heltoissa |
elatiivi | heltasta | heltoista |
illatiivi | helttaan | helttoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | heltalla | heltoilla |
ablatiivi | heltalta | heltoilta |
allatiivi | heltalle | heltoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | helttana | helttoina |
translatiivi | heltaksi | heltoiksi |
abessiivi | heltatta | heltoitta |
instruktiivi | – | heltoin |
komitatiivi | – | helttoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | helta- | |
vahva vartalo | heltta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaa- harja, kukonharja
- (kasvitiede) kukonheltta, kukonharja
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- heltta Kielitoimiston sanakirjassa