lankeemus

Suomi

lankeemus (39)

lankeaminen, hairahtaminen, hairahtuminen
Ylpeys käy lankeemuksen edellä.

syntiin~

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lankeemus	lankeemukset
genetiivi	lankeemuksen	lankeemusten lankeemuksien
partitiivi	lankeemusta	lankeemuksia
akkusatiivi	lankeemus; lankeemuksen	lankeemukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	lankeemuksessa	lankeemuksissa
elatiivi	lankeemuksesta	lankeemuksista
illatiivi	lankeemukseen	lankeemuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lankeemuksella	lankeemuksilla
ablatiivi	lankeemukselta	lankeemuksilta
allatiivi	lankeemukselle	lankeemuksille
muut sijamuodot
essiivi	lankeemuksena	lankeemuksina
translatiivi	lankeemukseksi	lankeemuksiksi
abessiivi	lankeemuksetta	lankeemuksitta
instruktiivi	–	lankeemuksin
komitatiivi	–	lankeemuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	lankeemukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	lankeemus-

verbistä langeta johtimella -mus (muokkautunut muodosta *lankeamus)

1. lankeaminen