lapiollinen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalapiollinen (38)
- lapion terään mahtuva määrä maata tai muuta ainesta
- lapiollinen sontaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lapiollinen | lapiolliset |
| genetiivi | lapiollisen | lapiollisten lapiollisien |
| partitiivi | lapiollista | lapiollisia |
| akkusatiivi | lapiollinen; lapiollisen |
lapiolliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lapiollisessa | lapiollisissa |
| elatiivi | lapiollisesta | lapiollisista |
| illatiivi | lapiolliseen | lapiollisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lapiollisella | lapiollisilla |
| ablatiivi | lapiolliselta | lapiollisilta |
| allatiivi | lapiolliselle | lapiollisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lapiollisena (lapiollisna) |
lapiollisina |
| translatiivi | lapiolliseksi | lapiollisiksi |
| abessiivi | lapiollisetta | lapiollisitta |
| instruktiivi | – | lapiollisin |
| komitatiivi | – | lapiollisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lapiollise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lapiollis- | |
Etymologia
muokkaa- johdettu sanasta lapio