lapio

Suomi

Substantiivi

lapio (3)

[1] Lapioita

1. kaivamiseen tai luomiseen käytetty puu-, metalli- tai muovivartinen kaivu- tai luontityökalu, jossa on metallinen, joskus puinen tai muovinen, käyttöä varten muotoiltu lapa

   Suomalaisen lapion varren päässä on yleensä ponsi.

2. (eläintiede) hirven sarvityyppi

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑ.pi.o/

• tavutus: la‧pi‧o

Etymologia

Lapio lienee lapa-sanan johdannainen.

Käännökset

1. työkalu kaivamiseen tai luomiseen

albania: lopatë azeri: bel, kürək englanti: shovel, spade espanja: pala f. hollanti: schop, spa inarinsaame: koai'vu koltansaame: kuäivv kroaatti: lopata f. latina: pala f. portugali: pá f. puola: łopata f. ranska: bêche f., pelle f. ruotsi: skyffel; spade

saksa: Schaufel f. serbia: ašov m. slovakki: lopata f. sloveeni: lopata f. tšekki: lopata f. turkki: kürek, pala ukraina: лопата f., заступ m. unkari: lapát uzbekki: bel, belkurak venäjä: лопата f., заступ m. vepsä: labid viro: labidas; kühvel

Liittyvät sanat

• kauha
• mutakauha
• kihveli

Johdokset

• adjektiivit: lapiollinen
• verbit: lapioida

Yhdyssanat

autolapio, hiekkalapio, istutuslapio, jyvälapio, kakkulapio, kenttälapio, kuuppalapio, lapiokalastaja, lapionpisto, lapionvarsi, lapiorullaäes, lapiosarvinen, leipälapio, leivoslapio, lumilapio, ojalapio, puutarhalapio, Rautalapio, rikkalapio, salaojalapio

Aiheesta muualla

• lapio Kielitoimiston sanakirjassa
• lapio Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 532, 3599 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa