laukaisu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalaukaisu (2)
- se, että laukaistaan jotakin (esim. ase tai raketti)
- (kuvaannollisesti) se, että käynnistetään jokin; se, että annetaan tai on annettu lähtölaukaus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈlɑu.kɑi.su/
- tavutus: lau‧kai‧su
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laukaisu | laukaisut |
| genetiivi | laukaisun | laukaisujen laukaisuiden laukaisuitten |
| partitiivi | laukaisua | laukaisuita laukaisuja |
| akkusatiivi | laukaisu; laukaisun |
laukaisut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laukaisussa | laukaisuissa |
| elatiivi | laukaisusta | laukaisuista |
| illatiivi | laukaisuun | laukaisuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laukaisulla | laukaisuilla |
| ablatiivi | laukaisulta | laukaisuilta |
| allatiivi | laukaisulle | laukaisuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laukaisuna | laukaisuina |
| translatiivi | laukaisuksi | laukaisuiksi |
| abessiivi | laukaisutta | laukaisuitta |
| instruktiivi | – | laukaisuin |
| komitatiivi | – | laukaisuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | laukaisu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, että laukaistaan jotakin
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaalaukaisualusta, laukaisuikkuna, laukaisukoneisto, laukaisulaite, laukaisuteline, laukaisuvalmis
Aiheesta muualla
muokkaa- laukaisu Kielitoimiston sanakirjassa