Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

laukaisu (2)

  1. se, että laukaistaan jotakin (esim. ase tai raketti)
  2. (kuvaannollisesti) se, että käynnistetään jokin; se, että annetaan tai on annettu lähtölaukaus

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈlɑu.kɑi.su/
  • tavutus: lau‧kai‧su

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laukaisu laukaisut
genetiivi laukaisun laukaisujen
laukaisuiden
laukaisuitten
partitiivi laukaisua laukaisuita
laukaisuja
akkusatiivi laukaisu;
laukaisun
laukaisut
sisäpaikallissijat
inessiivi laukaisussa laukaisuissa
elatiivi laukaisusta laukaisuista
illatiivi laukaisuun laukaisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi laukaisulla laukaisuilla
ablatiivi laukaisulta laukaisuilta
allatiivi laukaisulle laukaisuille
muut sijamuodot
essiivi laukaisuna laukaisuina
translatiivi laukaisuksi laukaisuiksi
abessiivi laukaisutta laukaisuitta
instruktiivi laukaisuin
komitatiivi laukaisuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laukaisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

laukaisualusta, laukaisuikkuna, laukaisukoneisto, laukaisulaite, laukaisuteline, laukaisuvalmis

Aiheesta muualla muokkaa