Katso myös: Laura

Substantiivi

muokkaa

laura (9)

  1. vaihtoehtoinen kirjoitusasu sanalle lavra

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laura laurat
genetiivi lauran laurojen
(laurain)
partitiivi lauraa lauroja
akkusatiivi laura;
lauran
laurat
sisäpaikallissijat
inessiivi laurassa lauroissa
elatiivi laurasta lauroista
illatiivi lauraan lauroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi lauralla lauroilla
ablatiivi lauralta lauroilta
allatiivi lauralle lauroille
muut sijamuodot
essiivi laurana lauroina
translatiivi lauraksi lauroiksi
abessiivi lauratta lauroitta
instruktiivi lauroin
komitatiivi lauroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laura-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

laura yl. (1) (yks. määr. lauran [luo], mon. epämäär. lauror [luo], mon. määr. laurorna [luo])

  1. (puhekieltä) liikenteessä töppäilevä nainen