lavra
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaalavra (9)
- merkittävälle ortodoksiselle luostarille annettava arvo
- (historia) ortodoksisen kirkon luostari, jossa munkit elävät kukin omassa kammiossaan
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lavra | lavrat |
genetiivi | lavran | lavrojen (lavrain) |
partitiivi | lavraa | lavroja |
akkusatiivi | lavra; lavran |
lavrat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lavrassa | lavroissa |
elatiivi | lavrasta | lavroista |
illatiivi | lavraan | lavroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lavralla | lavroilla |
ablatiivi | lavralta | lavroilta |
allatiivi | lavralle | lavroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lavrana | lavroina |
translatiivi | lavraksi | lavroiksi |
abessiivi | lavratta | lavroitta |
instruktiivi | – | lavroin |
komitatiivi | – | lavroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lavra- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |