Wikipedia
Katso artikkeli Munkki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
munkki (1)
Hillomunkki (2)

Substantiivi

muokkaa

munkki (5-A)

  1. (uskonto) miesluostarin asukas, luostariveli; uskonnollisista syistä askeesissa elävä mies
    Martti Luther oli katolinen munkki.
  2. upporasvassa paistettu ja usein sokeroitu tai kuorrutettu, toisinaan hillolla täytetty yl. hiivalla nostatettu leivonnainen
    Söimme vappuna munkkeja ja joimme simaa.
  3. (arkikieltä) tuuri, mäihä
    Matille kävi hillitön munkki.
  4. (arkikieltä, monikossa) naisen rinnat
    Sillä tytöllä oli hillittömät munkit.
  5. munkkien (Jasione) suvun kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmuŋkːi/
  • tavutus: munk‧ki

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

[1] luostarin asukas: < ruotsin munk < saksan välityksellä latinan monachus < kreikan μοναχός (johdos sanasta μόνος ’yksi’), joka merkitsee sananmukaisesti yksinäistä.[1]

[2] leivonnainen: Syntynyt vertauskuvallisesti 1. merkityksestä niiden samankaltaisena pidetyn ulkomuodon perusteella.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. 1 2 Nykysuomen etymologisen sanakirjan (WSOY, 2004). Sivun <http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4b8dd648-992d-4be7-8a7f-1557be6ea9fb> mukaan.