Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

lehvä (10)

  1. oksa, jossa on (tuoreita) lehtiä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lehvä lehvät
genetiivi lehvän lehvien
(lehväin)
partitiivi lehvää lehviä
akkusatiivi lehvä;
lehvän
lehvät
sisäpaikallissijat
inessiivi lehvässä lehvissä
elatiivi lehvästä lehvistä
illatiivi lehvään lehviin
ulkopaikallissijat
adessiivi lehvällä lehvillä
ablatiivi lehvältä lehviltä
allatiivi lehvälle lehville
muut sijamuodot
essiivi lehvänä lehvinä
translatiivi lehväksi lehviksi
abessiivi lehvättä lehvittä
instruktiivi lehvin
komitatiivi lehvine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lehvä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa