Katso myös: Leija
Wikipedia
Katso artikkeli Leija Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Leija.
 
Leijaa lennättävä poika.

Substantiivi

muokkaa

leija (9) (monikko leijat)

  1. muovinen, paperinen tai kankainen lennokki, jota lennätetään tuulisella säällä pitkän narun päässä
  2. (slangia) leveilijä
  3. (slangia) pieru
    Hän heitti leijat olohuoneessa.
    päästää leijoja

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlei̯jɑ/, [ˈleijːɑ]
  • tavutus: lei‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi leija leijat
genetiivi leijan leijojen
(leijain)
partitiivi leijaa leijoja
akkusatiivi leija;
leijan
leijat
sisäpaikallissijat
inessiivi leijassa leijoissa
elatiivi leijasta leijoista
illatiivi leijaan leijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi leijalla leijoilla
ablatiivi leijalta leijoilta
allatiivi leijalle leijoille
muut sijamuodot
essiivi leijana leijoina
translatiivi leijaksi leijoiksi
abessiivi leijatta leijoitta
instruktiivi leijoin
komitatiivi leijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo leija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • leija Kielitoimiston sanakirjassa